Kuntaraportti.fi on avattu

Kuntaraportti.fi on avattu – Uusi simulaatioalusta näyttää, miksi naapurikuntien valtionosuudet erkanevat Espoossa ja Joensuussa

Kuntaraportti.fi valtionosuus- ja skenaariosimulaattori 2027 – Joensuun laskentanäkymä

Kuvakaappaus Kuntaraportti.fi-alustasta: Joensuun valtionosuuksien peruslinja ja skenaariosimulaattori vuodelle 2027.

Miksi naapurikuntien valtionosuudet eroavat merkittävästi toisistaan vuoden 2027 laskelmissa?

Kuntien valtionosuuserot johtuvat ennen kaikkea kunnan ikärakenteesta (kouluikäisten lasten tuomasta rahoituksesta suhteessa laskennalliseen omarahoitusosuuteen), sote-uudistuksen jälkeisestä muutosrajoittimesta sekä verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Kuntaraportti.fi-simulaattori purkaa nämä yli 50 muuttujaa selkeiksi skenaarioiksi kaikkien Manner-Suomen 292 kunnan osalta reaaliaikaisesti ja ilman tekoälyhallusinaatioita.


Kuntien vuoden 2027 talousarviovalmistelu käy parhaillaan kuumana. Samaan aikaan kuntapäättäjät, talousjohtajat ja sivistysjohtajat joutuvat etsimään oman kuntansa ja naapurikuntiensa lukuja raskaista viranomaistaulukoista. Positive Productions Oy on yhdessä Vertikal Oy:n kanssa avannut uuden Kuntaraportti.fi-palvelun, jonka ensimmäinen toteutus muuntaa Suomen 292 kunnan valtionosuuslaskelmat interaktiiviseksi skenaariosimulaattoriksi.


Valtiovarainministeriön (VM), Opetushallituksen (OPH) ja Kuntaliiton julkaisema ennakollinen valtionosuuslaskelma (Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 618/2021) kattaa 292 Manner-Suomen kuntaa ja yli 50 taustamuuttujaa. Aineiston virallinen Excel-laskelma on vapaasti ladattavissa Kuntaliiton sivulta: Kuntaliitto: Valtionosuuslaskelmat.


Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön julkaisema laaja Excel-työkirja sisältää viralliset ja oikeat luvut, mutta sen kymmenet välilehdet ja tuhansien solujen kaavaverkko ovat kokonaisuutena sekavia ja vaativat käyttäjältä erityistä perehtymistä. Raskas taulukko ei sellaisenaan tarjoa suoraa vastausta kuntapäättäjän kahteen tärkeimpään kysymykseen:

  • Miksi naapurikuntamme saa satoja euroja asukasta kohden enemmän tai vähemmän valtionosuutta kuin me?
  • Mitä oman kuntamme rahoitukselle tapahtuu, jos lapsimäärä muuttuu, työttömyys heilahtaa tai sote-muutosrajoitinta leikataan?

Tähän tarpeeseen kehitimme yhdessä Vertikal Oy:n kanssa Kuntaraportti.fi-alustan ja sen ensimmäisen työkalun: Vuoden 2027 valtionosuus- ja skenaariosimulaattorin. Positive Productions Oy:llä on toimipisteet Helsingissä ja Joensuussa, ja simulaattorimme kattaa ja testaa kaikki Manner-Suomen 292 kuntaa. Olemme poimineet tähän artikkeliin kaksi havainnollistavaa alueellista nostoa: toisaalta pääkaupunkiseudun kehyskunnat Espoon ympärillä ja toisaalta Pohjois-Karjalan kunnat Joensuun seudulla.




1. Espoo ja naapurikunnat: Miksi saman ikärakenteen kunnat saavat täysin eri rahoituksen?

Kun tarkastelemme pääkaupunkiseudulla Espoota ja sen naapurikuntia (Vantaa, Kauniainen ja Kirkkonummi), havaitaan yllättävä ilmiö: kaikkien neljän kunnan ikärakenneperusteinen rahoitus on lähes samalla viivalla (1 810 – 1 966 €/asukas), mutta kokonaisrahoitus repeää yli 1 500 euron haarukkaan asukasta kohden:

Kunta Asukasluku Ikärakenne (€/as) Sote-muutosrajoitin (€/as) Verotasaus (€/as) OKM VOS (€/as) Kokonaisrahoitus 2027 (€/as)
Espoo 325 716 1 940 €/as +357 €/as -79 €/as +25 €/as 1 406 €/as
Vantaa 252 956 1 810 €/as -105 €/as -6 €/as +176 €/as 1 071 €/as
Kauniainen 10 318 1 966 €/as +965 €/as -149 €/as +347 €/as 2 485 €/as
Kirkkonummi 41 725 1 915 €/as +161 €/as -24 €/as -46 €/as 916 €/as

👉 Avaa vertailu suoraan simulaattorissa:
Espoo vs. Vantaa, Kauniainen & Kirkkonummi simulaattorissa »

Vaikka Espoon ja Vantaan ikärakenne on lähes yhtä nuori, Espoo saa sote-muutosrajoittimesta +357 €/as, kun taas Vantaan valtionosuutta sama erä leikkaa -105 €/as. Kauniaisissa sote-muutosrajoitin (+965 €/as) ja OKM-valtionosuus (+347 €/as) nostavat kokonaisrahoituksen peräti 2 485 euroon asukasta kohden, kun taas naapurissa Kirkkonummella jäädään 916 euroon asukasta kohden.




2. Joensuu ja Pohjois-Karjalan naapurikunnat: Lapsiperheiden määrä näkyy suoraan kassassa

Pohjois-Karjalassa Joensuussa (jossa sijaitsee toinen Positive Productions Oy:n toimipisteistä) ja sen naapurikunnissa (Kontiolahti, Liperi ja Lieksa) valtionosuuserojen juurisyy on toinen: lasten ja kouluikäisten osuus väestöstä.


Vuoden 2027 laskelmassa jokaisesta kuntalaisesta vähennetään sama laskennallinen perusomavastuu (-1 584,69 €/asukas, pyöristettynä -1 585 €/as). Koska valtionosuusjärjestelmän ikäluokkahinnat painottuvat voimakkaasti lapsiin ja nuoriin – esimerkiksi yksi yläkoululainen (13–15 v) tuo kunnalle nettona +12 483 €/v (brutto 14 067,67 €) ja alakoululainen (7–12 v) +6 719 €/v (brutto 8 303,52 €), kun taas yli 65-vuotias asukas laskee kunnan nettorahoitusta -1 513 €/v – ikärakenne luo huomattavat erot naapureiden välille:

Kunta Asukasluku Ikärakenne (€/as) Sote-muutosrajoitin (€/as) Verotasaus (€/as) OKM VOS (€/as) Kokonaisrahoitus 2027 (€/as)
Joensuu 79 129 1 449 €/as +13 €/as +355 €/as +36 €/as 547 €/as
Kontiolahti 15 060 2 184 €/as +79 €/as +303 €/as -131 €/as 1 039 €/as
Liperi 11 980 1 880 €/as -141 €/as +490 €/as -152 €/as 713 €/as
Lieksa 9 846 1 083 €/as -31 €/as +224 €/as -23 €/as 551 €/as

👉 Avaa vertailu suoraan simulaattorissa:
Joensuu vs. Kontiolahti, Liperi & Lieksa simulaattorissa »

Nuoren ikärakenteen Kontiolahdessa ikärakennerahoitus on 2 184 €/as, mikä nostaa kunnan kokonaisrahoituksen 1 039 euroon asukasta kohden – lähes kaksinkertaiseksi keskuskaupunki Joensuuhun (547 €/as, ikärakenne 1 449 €/as) verrattuna. Liperissä vahva ikärakenne (1 880 €/as) ja verotasaus (+490 €/as) nostavat kokonaisrahoituksen 713 euroon asukkaalta, kun taas ikääntyneemmässä Lieksassa ikärakennerahoitus jää 1 083 euroon asukkaalta ja kokonaisrahoitus 551 euroon asukkaalta.




Konepellin alla: Kehitetty yhdessä kuntapäättäjien kanssa – 100 % ilman hallusinaatioita

Kuntaraportti.fi:n suunnittelussa ja teknisessä toteutuksessa olemme noudattaneet kahta tinkimätöntä periaatetta:

1. Vuoropuhelu kuntakentän asiantuntijoiden kanssa

Kunta-alan ammattilaiset ja viranhaltijat ovat ottaneet uuden työkalun vastaan erittäin innostuneesti. Saamamme palaute on ollut poikkeuksellisen positiivista, ja asiantuntijoiden huomioiden pohjalta olemme tarkentaneet lukujen ja erien esitystapaa palvelemaan entistä paremmin suoraan talousarviovalmistelun tarpeita.

2. Deterministinen Zero-Hallucination -laatuportti

Julkisen sektorin talouspäätöksenteossa lukuja ei voi koskaan arvioida kielimallilla "sinne päin". Jokainen Kuntaraportti.fi:n luku luetaan suoraan virallisesta viranomaisdatasta ja tarkistetaan automaattisella verifiointiskriptillä ennen julkaisua. Laskentasäännöt ovat 100-prosenttisen deterministisiä.

Kokeile simulaattoria oman kuntasi ja naapurikuntiesi luvuilla:

Helsinki: Salomonkatu 17 A
Joensuu: Kauppakatu 17 B
TOP
Pekka Nurmela, kuva: Jaana Tihtonen
Varaa palaveri Pekan kanssa →
Pekka Nurmela, kuva: Jaana Tihtonen
Pekka Nurmela

Toimitusjohtaja, POSP

Olen täällä palvelemassa! Autan mielelläni ohjelmisto- ja tekoälyhankkeissa. Varaa maksuton sparrausaika suoraan kalenteriini.
Varaa palaveri tästä →